Pelottaa!!!!!

Okei, nyt käy aika vähiin ennenkuin tositoimet pääsee käyntiin!  Tänään hajosin vähän kun aloin ajatella asiaa oikein kunnolla.  Toisaalta krapulalla oli osuutta asiaan, joka tunnetusti HIUKAN lisää meikäläisen tunneskaalaa tai noh, laskee mielialaa melkoisesti.  Onneksi oli hyvää seuraa tapahtumahetkellä.. pus..Mutta ihan oikeasti, mua pelottaa ihan vitusti.  En pelkää kipua, siitä selvitään kyllä.  Pelkään sekoavani leikkauspöydälle ennen kuin taju on kankaalla.  Mitä jos mä juoksen karkuun, saan sydänkohtauksen tai vedän lääkäriä turpaan pelkästä hermostuksesta tai jotain...?  Ainou, se on ihan oikeasti pelkästään rutiinileikkaus osaavalle kirurgille.
Luulen, että tää pelko liittyy kontrollin menettämisen pelkoon jollakin tavalla.  Koska onhan ihminen todellakin, täysin toisten armoilla siinä vaiheessa kun makaat leikkauksessa koomassa ja muut touhuu sun ruumilla..
No joo, en ole juoksemassa karkuun eikä mitään muitakaan edellä mainituista tapahdu.  Oon odottanut sitä päivää koko aikuiselämäni, joten jos en kuole niin kaikki muut vaihtoehdot suunnilleen on suunta ylöspäin.. Täytyy vaan vaatia sitten norsun annos tainnutusainetta ennen kuin ruvetaan hommiin.  Tässä kun istun ja tätä kirjoittelen niin mieleen nousee ihan levottomia juttuja, mikä on mulle ihan normaalia kun olen todella, todella hermostunut jostain asiasta.  Menee suorastaan hysteeriseksi.  Siksipä nyt lopetan tän postauksen, jääköön levottomuudet sitten toiseen kertaan.  Nyt lähden uudenvuoden viettoon Vilnaan, mikä on ehkä hyvä asia ettei toivottavasti tarvitse yötä päivää vatvoa sitä miten paljon jännittää...!!  Postaukset viime hetken tunnelmista vielä tulossa sitten ennen h-hetkeä!  : )

Leikkauskutsu tuli!

Huih, kylläpä aika on mennyt siivillä!  Peruutusaikoja ei sitten tullut, joten aikaisemmin sovittu 4.1 pitää! Kyllä  vähän kouraisi vatsan pohjasta kun lasku ja leikkauskutsu tulivat.... Huh, tämä on todellista nyt!